
Balilta alkanut lentorumba kesti kaikenkaikkiaan lähes 30 tuntia, joka sisälsi lennot Balilta Jakartalle, Jakartalta Sydneyhyn ja Sydneystä Melbourneen. Ensimmäinen lento Lion Airin kanssa meni sujuvasti aikataulussa tosin yhtiö ansaitsisi varmasti jonkinsortin palkinnon maailman pienimmistä istuimista. Selkä pidetään 95 asteen kulmassa ja polvet saavat hyvän tuntuman edessä istuvan selkälihaksista. Iskulausekkin on arveluttava. ”Lion Air – We Make People Fly”. Seuraavaa lentoa jouduin odottamaan 13 tuntia johon sisältyi kolmen tunnin myöhästyminen huonon sään takia. Ja siinä samassa viimeinen lento oli tunnin verran myöhässä, mutta perille päästiin.

Asiaa saattaa tietysti vaikuttaa että olen viettänyt suurimman osan viimeisestä kymmenestä kuukaudesta Kaakkois-Aasian slummipainotteisissa lukaaleissa, mutta täytyy näin alkuun todeta että yllätyin positiivisesti Melbournesta. Kaikkialla on puhdasta ja lähiöissä vallitsee mukava rauhallinen tunnelma. Ihmiset ovat ystävällisiä ja "mate" kommentti joka lauseen lopussa pistää aina hymyilyttämään. Joskus on tosin vaikeauksia saada selvää mitä minulle oikein kerrotaan, mutta hymyllä niistäkin tilanteista on selvitty.

Saapumisen jälkeisenä perjantaina vietettiin Sassin synttärit loistavan ruuan, uusien ystävien ja värikkäiden tanssikuvioiden merkeissä. Kävimme krapulatunnelmissa katsomassa vähän aussifutista, josta en ollut kuullut mitään ennen areenalle saapumista. Muutama muu ihminen ilmeisesti kuitenkin oli sillä paikalliselle super areenalle oli ängetty 87 000 ihmistä katsomaan kauden semifinaaliottelua Geelongin ja St. Kildan välillä. Sassin sisaren poikaystävä oli suuri Geelong-fani ja hän kertoikin kaikki tarvittavat pelisäännöt, joita oli helppo seurata sillä yksipuolisempaa peliä olen harvemmin nähnyt minkään lajin parissa (ainakin semifinaali tasolla). En mene sen tarkemmin pelin sääntöihin mutta jenkkifutiksen näköistä palloa voi pitää käsissä kolmen sekunnin ajan, jonka jälkeen sitä pitää potkaista tai syöttää nyrkiniskulla kaverille. Pisteitä saa potkimalla palloa isojen tolppien väliin ovaalin muotoisella areenalla. Erikoinen fakta lajista on mm. kenttästandardit. Koska laji jakaa kentän sisarlaji kriketin kanssa, eivät kentät ole samankokoisia kaikkialla! Loistavaa! Sama kun menisit Hartwall areenalle katsomaan jääkiekkomatsia ja kaukalo onkin yllättäen 1/3 pienempi kuin mihin vastustaja on tottunut. On se hieno laji. Ainakin paikallisten mukaan.
Lisää kuvia osoitteessa:
http://picasaweb.google.com/timo.laaksonen/
No comments:
Post a Comment