Naritalta otetaan nopea juna keskustaan, mutta olin päättänyt jättää pilvenpiirtäjien ihmettelyn siihen vaiheeseen jolloin ei ole rinkkaa enää selässä. Joten seikkailen metroasemien läpi suoraan kaukaiseen Wakoshin kaupunkiin, joka on osa suurempaa Tokiota ja n. 20 minuutin päässä keskustasta. Ensimmäinen päivä meni odotteluksi sillä isäntä ja muut vieraat saapuivat kotiin vasta 00.00 aikohin. Pienen tutustumiskierroksen jälkeen oli nukkumaanmenoaika ja se innolla seuraavaa aamua odottamaan.
Sunnuntai käynnistyi lähtemällä tutustumaan Harajukun kaupunginosaa, joka on tunnettu Cosplay ihmisistään. Tokion lähiöistä kajahtavat koulukiusatut kerääntyvät viikonloppuisin ja arki-iltoina tänne toinen toistaan erikoisimmissa asuissa ilmaisemaan itseään ja siinä sivussa joutuvat tuhansien turistien valokuvaamaksi. Paikalla pyörii hahmoja japanilaisista sarjakuvista, piirretyistä ja muutama jenkkihahmokin on nähtävissä. Harajukun vierestä löytyy suuri Yuyuji puisto, josta voit löytää vapaita taiteilijoita tekemässä juuri sitä omaa juttuaan. Rumpuja, jonglöörejä, steppaajia, footbagaajia, bmx jengiä, skeittaajia, hyppynaruja, kitaroita ja tietenkin Tokyo Rockabilly Club joka heittää tanssikoregrafioita vanhojen hittien tahtiin. Tukka täynnä kenkälankkia, läpeensäkulutetut rokkari-buutsit jalkaan ja hyppypotkuja viskomaan!
Maanantaina oli vuorossa Akihabaran elektroniikka/manga alue, joka täyttyy päivittäin kymmenistä tuhansista nörteistä joiden suurimmat meriitit näkyvät heidän pelatessa vanhoilla kolikkopelillä Tekken 3:sta. Ohjaustatit ottavat osumaa ja pelihallit täyttyvät klassisten marioden ja zeldojen äänistä. Paikka onkin täytetty kaikenlaisella elektroniikalla, mitä jokaisen keskiverto suomalaisen kodista löytyy ja vanhentuneita tavaroita myydään uudelleen pilkkahinnoilla. Virranjakajoiden huutaessa hoosiannaa voi käydä ihastelemassa kaikenmaailman leluja, pukuja ja sankarihahmojen pienoismalleja, joita on levitelty ympäriinsä kuusikerroksisiin myyntitiloihin. Löytyy aitoa Darth Vader kypärää, Dragon Ball Z hahmojen irrallisia käsiä, jalkoja ja päitä omissa pienissä muovipusseissa ja tottakai, Godzilla kaikessa komeudessaan.
Myös manga, porno ja hentai eli manga-kuvitetut pornot ovat asettuneet aloilleen Akihabaralle. Pienoismallejen tapaan mangakauppoja löytyy pienistä rotankoloista kuusikerroksisiin jättiläisiin, jotka ovat omistettu kokonaan yhdelle tuotealueelle. Aiheita on aina pikkupoijille ja tytöille suunnatuista Hamtarosta sukkahousubondageen niille vanhemmille ihmisille. Pornopuolella mennään saman kaavan mukaan. Seuraavaksi piti ihmetellä Tokion älyttömiä ihmismassoja ehkäpä maailman kuvatuimmalla risteyksellä Shubuyalla ja 3 miljoonaa ihmistä läpi päivässä vievää Shinjuku metroasemaa. Illan kruunasi vierailu Shinjukun pilvenpiirtäjä osiolla, jossa voi ilmaiseksi käydä katselemassa maisemia 29. kerroksessa Buildingin luona ja suunnata sitten vertaamaan näkymiä Park Haytt Toweriin, jonka Peak Bar sijaitsee 41:ssä kerroksessa. Elämä on tuntuu hyvältä näissä korkeuksissa, joten tilaan yhden Guinness
tuopin ja palan kakkua. Ei paljon harmita 40 euron päivä menot katsellessa ulos ikkunasta loputtomiin jatkuvia valojonoja.
Seuraavaksi oli vuorossa välipäivä lepuuttaen jalkoja ja seuraavana aamuna ylös 5.30, jotteivät suuret kalamarkkinat Tsujikillä jäisi väliin. Väsynyt ruumis raahautuu metroasemalle odottamaan n. 50 minuutin pituista matkaa tuoreen kalan mekkaan. Ulkoreunoilla meininki näyttää hiljaiselta 7.30 aikoihin, mutta päämyyntirakennukselle päästessä on hulabaloo vielä käynnissä. Jälleen kerran Tokio ei petä, täältä löytyy paljon ja enemmän. On mustekalaa, tonnikalaa, rapuja, äyriäisiä ja veren seassa lilluvia kalalajeja joita ei pysty tunnistamaan. Trukkikuskien kaahailua väistellessä voi kuitenkin huomata, että paikka on hyvin tuuletettu sillä etovat hajut ovat poissa vaikka lattia täynnä kalanpyrstöjä onkin. Päivä tuntuu jo pitkältä vaikka kello näyttää puoli yhdeksää. Lisää lepoa tarvitaan ja ehkäpä vierailu paikallisessa kylpylässä tekisi terää.
Lisää kuvia osoitteessa:
http://picasaweb.google.com/timo.laaksonen/
No comments:
Post a Comment